Haluan tuoda keskusteluun hieman laajempaa näkemystä, mitä kirjoituksissa olen havainnut. Asioista on kyllä keskusteltu, mutta päätin koota nämä yhteen kokonaisuuden hahmottamiseksi.
Perustelut itsehoitolääkkeiden vapauttamisesta päivittäistavaraliikkeisiin näyttävät perustuvan tietämättömyyteen.Siirtoa perustellaan paremmalla saavutettavuudella ja hintojen laskulla (haetaan voluumin kasvua keskusliikkeen taskuun).Saavutettavuus on jo lailla säädetty apteekeille (sijainnit määritellään myös velvoittaen apteekkien olemassaolo syrjäseuduillekin), kauppoja sitoo vain markkinatalous. Pienillä paikkakunnilla apteekit voivat olla auki lyhyempään kuin kaupat. Toisaalta pienillä paikkakunnilla ei edes kaupat ole auki pitkään.
Puhutaan apteekkimonopolista.
On hyvä huomata, että maassamme keskusliikkeillä on lähes monopoli: Inex ja Kesko. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että apteekkarit ovat toiminimellä toimivia yrityksiä (poikkeuksena valtiolliset Yliopiston apteekit ), joiden toiminta on tiukasti määritelty ja velvoitteita sekä vastuuveroja sisältävää. Nämä yrittäjät joutuvat pääsääntöisesti aloittamaan pienistä pohjoisessa sijaitsevista apteekeista ennen tuottoisimpiin isoihin apteekkeihin pääsyä.
Tulisiko näille kahdelle päivittäistavaraketjulle oma lääkketukku?
Suuret keskusliikkeet pystyvät pitämään tukkuhinnan alhaisena suurien tilauserien vuoksi. Tämän mahdollistaa markkina-asema. Apteekkien tukkureiden tukkuhinnat ovat usein lähes kaksikertaisia kaupan tukkuhintoihin vapaankaupan tuotteissa.
Tulisiko ensisjiaisesti pyrkiä vaikuttamaan apteekkien tukkuliikkeiden hinnoitteluun, jos todellinen tarve on hintojen lasku? Apteekkien mahdollisuus vaikuttaa hintoihin liittyy merkittävästi sisäänostohintoihin siinä missä keskusliikkeilläkin.
Lääkekorvausmenot
EEräässä artikkelissa mainittiin yhteiskunnan lääkekorvausmenojen vähenevän itsehoitolääkkeiden siirtyessä päivittäistavaraliikkeisiin. Täysin virheellinen väite tuokin. Itsehoitolääkkeiden hintaan ei liity millään muotoa lääkekorvausmenot (vain hyvin marginaalisista tuotteista saa lääkärinmääräyksellä Kelakorvaukset esim. perusvoiteet).
Niistä hinnoista;
”Kuluttajahinnat nousivat tammikuusta 2013 joulukuuhun 2022 liki 20 prosenttia. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat sen sijaan laskivat lähes 13 prosenttia, itsehoitolääkkeet kallistuivat kymmenessä vuodessa prosentin verran.” . Toisin sanoen päivittäistavarakaupat eivät ole voineet edes peruselintarvikkeiden osalta vaikuttaa hintoja hillitsevästi.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/69962703/reseptilaakkeiden-hintojen-lasku-jatkui?publisherId=2014
Lääkkeen tarve
Ideaali tilanne olisi, että hoidon tarve arvioidaan aina ja jopa niin, ettei lääkkeitä tarvitsisi. Eli yhteiskunnallekin edullisinta on oikea hoito sen sijaan, että mainokset tuuttaavat medikalisaatiota joka vaivaan. Itsehoitolääkkeet on tarkoitettu yhytaikaiseen kyttöön mm. siitä syystä, että vaivan pitkittyessä tulisi kääntyä lääkärin puoleen selvittääkseen oireiden taustalla olevan syyn (eri sairaudet tuppaaavat oirehtimaan hyvin samanoloisin oirein, eikä maalikko useinkaan kykene ymmärtämään oireiden todellisia taustoja) ja oikean hoidon tähän. Koska itsehoito on lyhytaikaista, ei lääkken oston tarve tulisi olla suuri. Jos turvallisempi hoito on toteutettavissa 1-2 euroa edullisemmin Ruotsissa, kenelle tämä on kynnyskustannus?
Riskit
Kaikkiin lääkkeisiin liittyy riskejä, osaan hengenvaarallisia. Itsehoitolääkkeet ovat katsottu turvalliseksi oikein käytettynä; oikea lääke oikealla annoksella oikeaan vaivaan ja varmistaen, että lääke sopii kyseiselle asiakkaalle. Itsehoitolääkkeiden haittojen kustannus jää yhteiskunnan maksettavaksi. Tätä haittaa yritämme apteekissa minimoida. Siitä huolimatta lääkehoitoihin liittyvät haittatapahtumat ovat suuressa osassa vakavan haitan aiheuttaneista potilasvahingoista. Hintalappunen on tuolloin melkoinen sekä yhteiskunnallisesti että yksilön kannalta. Suosittelen vahvasti tutustumaan ohessa olevaan artikkeliin: https://www.duodecimlehti.fi/duo10724 .
Itsehoitolääkkeiden vapauttamisesta päivittäistavarakauppoihin | Uusi Suomi Puheenvuoro
Itselääkintä
Eräässä kannanotossa mainittiin ihmisten lukutaitoon luottaminen. Hyvät hyssykät. Iso osa ihmisistä ei lue ohjeita, muissakaan tuotteissa. Lukutaidon tulee sisältää ymmärrystä.
Lääkehoito poikkeaa merkittävästi päivän aterian laatimisesta. Kyseessä on elimistön toimintoja laajasti muuttavista aineista, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia myös muualle elimistöön, mihin hoitoa on haettu. Toivottavasti emme ole menossa siihen, että laitamme ihmiset etsimään diagnoosinsa netistä ja määräämään itse lukutaitoisena oikeat lääkityksensä. Se ei ole ihan niin yksinkertaista, pahoittelen.
Sitten vaikeammin selitettävä asia: ammattitaito. Se on kokemuksen ja monien tiedollisten taitojen muodostama potentiaali, joka antaa ns vaiston tarttua oikeassa kohdassa asioihin. Sitä ei voi kirjoittaa nettiin eikä pakkausseteliin.
Asiakaspalvelu
Eräässä kannanotossa mainittiin lääkkeiden vapautumisen päivittäistavarakauppaan parantavan asiakaspalvelua. Onko asiakaspalvelu sitä, että asiakas saa kaikki heti ja nopeasti? Siinäkin tapauksessa, ettei tiedä ”haluavansa ” terveydelleen haitallista valmistetta siitäkin huolimatta, että tilalle olisi turvallisempikin vaihtoehto? Tai onko se hyvää asiakaspalvelua, jos luulee tarvitsevansa vaivaansa x -lääkettä jonka voi ostaa nopsaan ja pikaisesti (keskusliikkeen valitseman bulkki-tuotteen), vaikka tosiasiassa vaivan hoitoon kuuluisi toinen lääkeaine? Apteekkeja velvoitetaan pitämään valikoimassa saman valmisteen edullisia vaihtoehtoja, ei vain myydyintä.
Saavutettavuus ja helppous vs oikea hoito?
Itsehoitolääkkeiden vapauttamisesta päivittäistavarakauppoihin | Uusi Suomi Puheenvuoro
Hämmästelen ajatusketjua. Itse kaipaisin neuvoa, jos olisin ostamassa tuotetta, joka ei sovellu käyttötarpeisiini. Asiakaspalvelua on myös se, että ohjeistaa hoitoa ilman tuotteen myyntiä . Päivittäistavarakaupan myyjältä ei saa tuoteinfoa edes kaupan perusvalmisteista ja laitteista saatikka muuta ammattitaitoista apua. Farmasisteja tuskin saa kaupan puolelle myymään muutamaa bulkkituotetta.
Verrokkina Ruotsi
Suomen apteekkiverkko on laajempi, kuin Ruotsin, jossa haja-asutusalueilta on poistunut apteekkeja kannattamattomina. https://www.apteekkari.fi/uutiset/ei-tullut-taydellista-ruotsin-apteekkijarjestelma-uudistettiin-10-vuotta-sitten.html
Ruotsin apteekkijärjestelmässä on huonot puolensa: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010124085.html
21.1.2024 Uusi-Suomi
Itsehoitolääkkeiden vapauttamisesta päivittäistavarakauppoihin | Uusi Suomi Puheenvuoro
Muuta teksti klikkaamalla Muokkaa kohtaa.
Viime aikoina on käyty keskustelua itsehoitolääkkeiden myyntirajoitteista ja jopa lääkkeiden siirtämisestä päivittäistavarakaupan hyllyille. Toisinaan törmäämme apteekissa ihmetteleviin asiakkaisiin: "miksi itsehoitolääkkeillä on myyntirajoitukset ja eikö niitä voikaan ostaa mielin määrin?
Moni vaiva helpottuu itsehoitolääkkeillä ja lääkkeiden käytöstä syntyy harvemmin ongelmia, mikäli noudatetaan annosteluohjeita. On tärkeää, ettei turvalliseksi katsotun hoidon pituus ylity.
Mikäli vaiva jatkuu, on syytä selvittää vaivan taustalla olevat syyt lääkärin juttusilla, jotta pahimmillaan ei peitettäisi oireita ja viivästyttäisi oireita aiheuttavan sairauden hoitoa. Itsehoitoon vapautetut lääkkeet ovat pääosin turvallisia annostusohjeita noudattaen. On tärkeää huomioida, että silti itsehoitolääkkeet voivat tuottaa jopa vakavia ongelmia pitkäaikaisessa käytössä. Puhumattakaan pitkäaikaissairaan elimistön ominaispiirteiden ja lääkitysten tuomista riskeistä, jotka voivat olla kohtalokkaita lyhytaikaisellakin " tutulla ja turvallisella" itsehoitolääkkeellä.
Me puhumme siis lääkkeistä, jotka ovat suunniteltu muokkaamaan solutasolla tapahtuvaa elimistön prosessia tavoitellen hoidettavaa kohdetta. Valitettavasti meillä ei ole olemassa niin sanottua täsmälääkettä, jonka vaikutus kohdistuisi vain hoidettavaan kohteeseen, vaan elimistössä on laaja-alaisesti niin sanottuja vastaanottimia käytetylle lääkeaineelle. Näin ollen lääkeaineiden vaikutukset ulottuvat laajemmalle, kuin pelkästään toivottuun kohteeseen. Tästä syystä lääkkeet poikkeavatkin suuresti maitokaupan tuotteista.
Joidenkin valmisteiden pitkäaikaiskäytön vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa ja siksi hoidon olisi tapahduttava hoitavan lääkärin valvonnassa. Haitatonta lääkeainetta ei ole olemassakaan. Koska lääkeaine vaikuttaa usein koko elimistössä "silmämunista varpaisiin", lääkkeen käytölle tulee olla riittävät perusteet. Lääkehaitat voivat ilmetä eri tavoin: haitta voi tulla ilmi helposti havaittavin oirein, mutta joskus niitä saattaa muodostua huomaamatta, lääkkeiden muokatessa elimistön tilaa epäsuotuisasti. Lääke saattaa myös ylläpitää itsessään jotain epäsuotuisaa oiretta tai jopa pahentaa sitä. Pahimmat haitat ovat niitä, jotka eivät oirehdi, vaan johtavat kohtalokkaisiin tiloihin yllättäen.
Lääkkeet ovat oikein käytettynä turvallisia, eivät sittenkään haitattomia, mutta ehdottomasti lääkkeisiin on suhtauduttava eri tasolla kuin juuston ostoon. Lääke on usein vain osa hoitoa, eritoten itsehoidossa ja lääkkeettömät keinot olisikin hyvä ottaa ensisijaisesti käyttöön.
Välillä meidän apteekkilaisten korviin kantautuu huolestuttavia keskusteluja itsehoitolääkkeiden haitattomuudesta ja toiveesta saada ne päivittäistavarakaupan hyllyltä ilman minkäänlaista ohjausta tai rajoitusta. Seuraavana muutama esimerkki "haitattomuudesta". Tulehduskipulääkkeet (esim. tuttu Burana) aiheuttavat Suomessa vuosittain 100-200 menehtymistä (https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/fimea-huolestui-sarkylaakkeiden-aiheuttamista-kuolemista-2-129812/ , https://sic.fimea.fi/arkisto/2015/4_2015/palstat/laakeviranomainen-valvoo-tulehduskipulaakkeiden-turvallisuutta). "Perus parasetamoli" aiheutti Ruotsissa niin paljon kuolemantapauksia siinä lyhyessä ajassa, jonka se ehti olemaan kaupoissa vapaasti myynnissä, että se siirrettiin takaisin apteekin hyllyyn. (https://www.apteekkari.fi/uutiset/ruotsi-vetaa-osan-sarkylaakkeista-takaisin-apteekkeihin). Viimeaikoina on uutisoitu Suomessakin huolestuttavia seikkoja parasetamoliin liittyen.
Tarkoitukseni ei ole pelotella lääkkeiden käyttäjiä, vaan muistuttaa siitä, että on olemassa tilanteita, jolloin itsehoitolääke ei ole paikallaan ja hoidon tarve on tärkeä arvioida jonkun ammattilaisen turvin.
Hoidetaan oikeaa vaivaa oikeilla lääkkeillä ja oikein 😊
12.2021
Itsehoitolääkkeiden käytössä tarvitaan edelleenkin apua ammattilaisilta
MTV- uutiset uutisoi 25.11.2021 näin:
Näin räikeillä tavoilla itsehoitolääkkeitä käytetään väärin - jopa hengenvaarallista
Uusi kysely piirtää surullista kuvaa itsehoitolääkkeiden käytöstä Suomessa. Sen sijaan, että luottaisi internetin, tuttavien tai mainostajien tyrkyttämiin neuvoihin, kannattaa apua pyytää apteekin henkilökunnalta.
Kipugeeliä rintakipuun, ripulilääkettä ummetukseen, jalkasienivoidetta psoriasikseen, kipulääkettä sisältävää kuumajuomaa virkistäväksi teeksi, allergialääkettä uniongelmiin, hiivalääkettä virtsatietulehdukseen.
Esimerkit eivät ole tuulesta temmattuja urbaanilegendoja vaan tosielämän "läheltä piti" -valintoja. Tuoreen kyselyn perusteella suomalaisten itsehoitolääkkeiden käytössä on selvästi parantamisen varaa.
Syyskuussa tehtyyn itsehoitokyselyyn vastasi yli 300 avoapteekeissa työskentelevää farmaseuttia, proviisoria ja apteekkaria. Vastaajista 81 prosenttia kertoi törmäävänsä viikoittain tilanteisiin, joissa asiakas on ostamassa aivan väärää tuotetta vaivaansa.
Toisinaan apteekkityössäni olemme törmänneet myös siihen, että asiakkaamme saattavat jopa närkästyä meidän varmistaessa hoidon turvallista ja oikeaa toteutusta.
Apteekin toimintaa valvoo ja ohjaa vahvasti lääkeviranomainen ja vaikka myynti kuuluukin osana työhömme, velvoittaa lääkeasetus meitä tarjoamaan lääkkeetöntä hoitoa, jopa tuotemyynnin poisjäämisen uhalla. Tämä poikkeaa merkittävästi päivittäistavarakaupan toiminnasta, jossa myyntiä ja markkinointia ohjaa pääasiassa markkinalait elintarvikelain rinnalla. Lääkelaki on huomattavan paljon tiukempi ja tarkoitettu asiakkaiden / potilaiden suojaksi, kun taas markkinalait turvaavat pääsääntöisesti kauppiaita.
Me apteekissa autamme sinua, kysythän rohkeasti!