Onnistunut lääkehoito on tärkeä osa hoitoa 

Vaikka terveydenhuoltoamme herkästi parjataan, on toimintakykyiset elinvuodet lisääntyneet. Kuten Duodecimin julkaisemasta taulukosta (kuva 1) ilmenee, elinajanodote on noussut hurjasti 1800-luvun lopusta lähtien. “Vielä 1900-luvun puolivälissä suomalaiset olivat yksi Euroopan sairaimmista kansoista.” Tämän taustalla katsotaan osin olevan sepelvaltimotaudin runsas esiintyminen suomalaisväestössä.  

Lääkehoito 

Lääkkeillä on tärkeä rooli hyvinvointimme ylläpitämisessä vaikkakaan niillä ei pysty kumoamaan huonoja elintapoja. Huonot elintavat (lihavuus, fyysisen kunnon lasku, päihteet) saattavatkin kääntää elinajanodotteen laskusuuntaan. Terveydenhuolto koostuu monesta osatekijästä, lääkehoito on tärkeänä osana hoitoa. 

Lääkkeillä pystytään parantamaan sairauksia (kuten bakteeritaudit), mutta iso osa hoitoa on ennustetta parantavaa ja sairauden etenemistä hidastavaa hoitoa (kuten sydän- ja verisuonitaudit ja muistisairaudet). Joskus lääkehoidossa joudutaan tasapainoilemaan saavutettavien hyötyjen ja koituvien haittojen välillä. Pitkäaikaisessa hoidossa onkin tärkeä arvioida lääkehoitoa säännöllisesti, jotta lääkehoito toteutuu suunnitellusti huomioiden elimistössä tapahtuvat muutokset. Eikä sovi unohtaa lääkkeen käyttäjän osuutta lääkehoidon onnistuneessa toteutuksessa. Vain oikein otettu lääke auttaa 🙂.  

Ajantasaisen lääkitystiedon siirtyminen hoitavalle taholle onkin erityisen tärkeää, jotta hoidosta vastaavan lääkärin on mahdollista tehdä onnistuneita hoitoratkaisuja. Reseptikeskuksen lääkemääräykset eivät aina kerro lääkärille mitkä valmisteet todella ovat käytössä, onko annostusta muutettu, joku valmiste poistettu käytöstä jne. Lääkemääräykset jäävät usein reseptikeskukseen, vaikka lääkäri määräisi valmisteen lopetettavaksi tai määrää uuden vahvuuden kyseisestä valmisteesta. 

Myös lääkehoidon vaikutusten seuranta kuuluu osana hyvän lääkehoidon onnistuneeseen toteutumiseen; saadaanko valitulla lääkityksellä tavoiteltu vaikutus.  

Iän lisääntyessä elimistössämme tapahtuu muutoksia, jonka johdosta aikanaan valittu lääke ei välttämättä olekaan enää optimaalinen. Yksilöllisiä eroja toki on, mutta elimistön muutokset tulevat jokaiselle, omassa tahdissaan. Muutokset tapahtuvat osittain huomaamatta esim. munuaisten toiminnan ja homeostaasisäätelyn heikkenemisenä tai elimistön entsyymitoiminnan hiipumisella. Kudosten rasva-vesi-tasapainon muutokset voivat muuttaa joidenkin lääkkeiden vaikutuksia merkittävästi. Myös joidenkin sairaustilojen yhteydessä elimistömme suojamekanismit saattavat heikentyä niin, että aiemmin siedetty lääkitys aiheuttaakin ongelmia.  

Monilääkitys 

Monisairaan onnistunut lääkehoito koostuu usein monen lääkkeen yhdistelmästä. Monilääkitykseen saattaa kuitenkin liittyä myös ongelmia, mikäli lääkitys sisältää runsasta haittakuormaa aiheuttavia lääkkeitä tai esim. iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä. Fimean 2023 julkaisemasta tutkimuksesta ilmenee, että Iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käyttö ja monilääkitys ovat lisääntyneet lähes koko maassa. “Sekä vältettävien lääkkeiden käyttö että monilääkitys lisäävät lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutusten riskiä. Lisäksi vältettäviksi suositeltujen lääkkeiden käyttö ja monilääkitys voivat itsessään lisätä terveyspalveluiden käyttöä ja niihin liittyviä kustannuksia ilman lisääntyviä terveyshyötyjä.” 

Turvallista ja tehokasta lääkehoitoa toivottaen 

Katja Omenainen 

LHA, LHKA, erikoisfarmaseutti 

Lähteet: 

Duodecim, Elinajanodote Suomessa 1751–2020 - Terveyskirjasto, 1.11.2021 https://www.terveyskirjasto.fi/ldk00474  

Sic!-lehti, Fimean indikaattoritiedot: Iäkkäiden lääkehoidoissa kehitettävää | Fimea, 5.7.2023 https://sic.fimea.fi/-/fimean-indikaattoritiedot-iakkaiden-laakehoidoissa-kehitettavaa?cid=-TQiPXFQyZHy-Hy31XxFkn79-4f1IChELwd0AyemUyIOn0V9qcMAfhVpwsVmB2IUt9A4G463Gm_U1j7_rZwFCw..